© Kaikki täältä löytyvä materiaali on vapaasti käytössäsi.

Ihmisenkokoinen Joulu!

Helsingin Käpylässä sijaitseva, juuri viidettäkymmennettä toimintavuottaan juhlinut Yhtenäiskoulu on esitetty lakkautettavaksi. Yhtenäiskoulussa on noin 400 oppilasta. Koulu on 12-vuotinen eli samaa koulua voi käydä ensimmäisestä luokasta lukion loppuun saakka. Yhtenäiskoulu on ihmisenkokoinen elinvoimainen yhteisö, jossa eri-ikäisten oppilaiden vuorovaikutus on olennainen osa koulun arkea ja juhlaa. Pienistä pidetään huolta yhdessä ja aikuisia on helppo lähestyä, sillä opettajahuoneen ovi on aina auki.

On täysin järjetöntä, että Yhtenäiskoulun tulevaisuus on uhattuna samaan aikaan, kun koko maassa ollaan siirtymässä yhtenäisiin peruskouluihin. Peruskoulun jako ala- ja yläasteeseen poistettiin koulutuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä, jolloin alettiin puhua yhtenäisestä perusopetuksesta ja yhtenäisestä peruskoulusta. Yhtenäisellä peruskoululla tarkoitetaan hallinnollisesti yhtenäistä koulua, joka sisältää kaikki perusopetuksen luokat ja toimii yleensä yhdessä toimipisteessä. Opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 on rakennettu yhtenäisen perusopetuksen mallin mukaan.

Käpylän Yhtenäiskoulu on juuri sellainen hyvin toimiva ja laadukas oppilaitos, jota Opetussuunnitelman perusteissa tavoitellaan. Silti Yhtenäiskoulua ollaan lakkauttamassa ja koulun oppilaita siirtämässä naapurikouluun, josta tulisi uudistuksen seurauksena yli tuhannen oppilaan kolhoosi.

Käpylän Yhtenäiskoulu ei taistele olemassaolostaan yksin, sillä monissa kunnissa yhtenäiseen perusopetukseen siirtyminen on johtanut kouluverkkouudistuksiin, jotka ovat ajaneet pienet ja keskisuuret koulut kamppailemaan olemassaolonsa puolesta. Useissa kunnissa on siirrytty yhtenäisiin peruskouluihin, mutta muutosta on perusteltu enemmän taloudellisista kuin pedagogisista lähtökohdista. Yksikkökokoja kasvattamalla on tavoiteltu säästöjä koulujen tila- ja hallintomenoissa.

Monet opettajat ovat huolestuneita siitä, että kouluyksiköiden kokojen suurentaminen varjostaa koko suomalaisen peruskoulujärjestelmän uudistamista ja tekee sille asetetut tavoitteet mahdottomiksi toteuttaa. Katariina Pigg ja Samuli Sorvari kysyivät luokanopettajien ja rehtoreiden ajatuksia yhtenäisestä peruskoulusta. Opettajia huolestuttivat koulujen valtavat yksikkökoot ja suuret oppilasmassat, joihin yksittäinen oppilas katoaa. Lisäksi opettajat pelkäsivät kiusaamisen, levottomuuden ja turvattomuden lisääntymistä sekä opettajan työn muuttumista byrokraattiseksi ja laitosmaiseksi. Opettajat uskoivat, että lapselle olisi parempi toimia pienessä kotoisessa koulussa, jossa hänet tunnetaan. He olivat huolissaan siitä, että opetuksen laatu jää määrällisen tehokkuusajattelun jalkoihin.

Perusopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää hyvin toimivia, ihmisenkokoisia yhtenäiskouluja, juuri sellaisia kuin Käpylän Yhtenäiskoulu on. Käpylän Yhtenäiskoulu pystyy vastaamaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kouluille asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi oppimisympäristön osalta erinomaisesti:

”Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä.”

”Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.”


Kuntien taloudelliset vaikeudet ja tarve supistaa menoja talouden tervehdyttämiseksi ovat osa suomalaisen yhteiskunnan arkea. Monet aikaansa seuraavat ehkä ajattelevat, että lasten täytyy osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Toisaalta kuntien taloudellinen tilanne ei välttämättä olekaan niin huono kuin on totuttu ajattelemaan. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen on todennut, ettei kunnilla ole taloudellista kriisiä, vaikka vaikeuksia jatkuvasti valitellaankin. Monien kuntien taloudellinen tilanne on päinvastoin suorastaan ensiluokkainen. (Hannu Laaksolan kirjoitus Opettaja-lehdessä 28.11.06.)

Kuntien talous on luultua paremmassa jamassa ja meillä on varaa antaa lapsille ihmisenkokoisia kouluja. Yhtenäiskoulua ei tarvitse lakkauttaa.


Allekirjoita adressi.

Osallistu Kampanjaan.


Hyvää joulua!

Kouluverkon päätösaikataulu

Opetusviraston lautakunnalle tiedottama, alustava kouluverkon päätösaikataulu:

Ruotsinkielinen jaosto:
15.3. 2007
12.4.2007

Suomenkielinen jaosto:
27.3. 2007
17.4. 2007

Opetuslautakunta:
8.5. 2007

Kaupunginhallitus:
21.5. 2007
28.5. 2007

Kaupunginvaltuusto:
6.6. 2007
20.6. 2007

Käpylän Tiernatytöt

Laulelmallinen jouluparodia, kirjoittaneet prikaatinkomentaja P.Ä.Kalloneva ja vallankumousneuvos Z.G.Waara Yhtenäiskoulun asemasodan aikana, maanpaossa Åggelbyssä, joulukuussa 2006.



Kertomus esitetään vanhalla Käpylän murteella, joka itsestään lisää työväen tunnelmaa näytelmälle. Musiikki kertautuu ja on yhdessä äänilajissa. Sillä on outo itämainen tuntu, joka tietenkin on sopivaa. Jotkut laulut ovat monirytmisiä, ilmeisesti niin että kertomuksentyyliset tekstit saavat pysyä alkuperäisinä. Laulutyyli on yksinkertainen, vaikka sillä tuntuu olevan oopperaan kuuluvia piirteitä. Näytelmän tulee pysyä yksinkertaisena ja sellaisena, ettei se tule liikaa harjoitellun tuntuiseksi. Tästä syystä tätä näytelmää ei voi esittää "oikein" tai "väärin."

Henkilöt:

Helsingin Herodes (1. tenori)
Käpylän kuningas (2. basso)
Knefect, Helsingin Herodeksen palvelija (1.basso)
Mäkelä, tähden pyörittäjä (2. tenori)

Varusteet:

Kaikilla on yllään sininen kauluspaita, helma siististi housuissa, sekä leveä vyö. Helsingin Herodeksella (1) ja Käpylän kuninkaalla (2) on rähinäremmit molempien olkapäiden yli ristissä, Knefectillä (4) vain oikean olan yli. Mäkelällä (3) ei ole rähinäremmiä. Muilla paitsi Mäkelällä on venäläiset AK47-rynnäkkökiväärit. Helsingin Herodeksella ja Käpylän kuninkaalla on lisäksi päässään neuvostomallinen koppalakki ja rinnallinen kunniamerkkejä. Knefectin päähineenä on ylioppilaslakki. Tähti on suuri ja punainen ja keskellä on akseli, josta Mäkelä sitä kannattelee ja pyörittää. Maskeeraus luo mielikuvan elävistä kuolleista ts. zombeista. Helsingin Herodeksella on parta ja Knefectillä viikset. Käpylän kuningas on maskeerattu erityisen kammottavaksi kasvoiltaan/musta/valkoiseksi.

Libretto:

Knefect:
(Tiedustelee ovelta)

Saako tulla laulamaan?

(Kun yleisö on vastannut myöntävästi, kaiki neljä astuvat sisälle, asettuvat riviin ja aloittavat laulun.)

Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle.
Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää Koulua.
Ja sitä virallista ymmärrystä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.

(Käpylän kuningas ja Knefect asettuvat vastakkain rynnäkkökiväärit kohotettuina siten, että niiden piiput ovat ristikkäin toisiaan vastaan ja muodostavat ikäänkuin portin.)

Helsingin Herodes:
(Kävelee edestakaisin Knefectin ja Käpylän kuninkaan välistä erottaen aseellaan näiden kiväärien piiput samalla laulaen:)

Herootes hän se ajoi virastollaan ja vallallaan.
Siihen asti kun hän tuli Käpyläänin maalta.
Siihen asti kun hän tuli Yht'näiskoulun tykö.

Käpylän kuningas:
Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki.

Helsingin Herodes:
Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan Helsingin Herodes, joka kannan minun kultaista aatettani minun esi-isäini jälkeen. Hoo, miksi olet noin ruma?

Käpylän kuningas:
(Kävelee Knefectin ja Helsingin Herodeksen välitse kuten Helsingin Herodes edellä ja laulaa:)

Hoo, jos minä olen ruma olen minä kaikilta tunnettu.
Hoo, jos minä olen ruma olen minä hyviltä kaivattu.
Yksi herra ja kuningas Käpyläänin maasta.

Helsingin herodes:
Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja Käpyläänin maasta, pitää sinun polvistuman eteheni ja rukoileman minua.

Käpylän kuningas:
Ei, vaan Knefect.

Helsingin Herodes:
Sinä taikka sun koulus!
(Seisovat hetken uhkaavina, sitten Käpylän kuningas polvistuu Helsingin Herodeksen eteen, joka painaa kiväärinpiipun hänen otsaansa. Kaikki paitsi Käpylän kuningas laulavat:)

Katsokaatte nyt tuota Käpyläänein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Nyt te ootte nähäneet tuon Käpyläänein kuninkaan
kuinka sen piti rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Mäkelä:
Menkää Käpylään, Suomenmaan Helsingin kaupunkiin. Sieltä te löydätte vielä yhtenäiskouluaatteen kapaloituna makaavan seimessä, jota koululaisten äidit vartioitsevat
ynnä härkäpäin ja aasein kanssa.

(Laulaen:)

Ynkin synnytti Käpylä ja väkensä,
siitä iloitsee koko Helsinki.

Hän pantiin seimeen makaamaan ja makaamaan,
kuin hallitsee ilman lakkaamatt'.

Aivot ne kasvoi järkineen ja järkineen,
kun aattensa oli niin kelpoinen.

On aate syttynyt meille ja äly annettu on.
Siitäpä elämän löysin, ikuisen opinnon.
Täs on sen aatoksen koitto, mi maailmaa valaisevi,
viel' ehkä huomenn' soittons' maan ympär' kajahtavi.

Maan päällä, metelin alla se kansa, kansa soitti,
vaan Ynkin hartioilla se vahvuus lepäilevi.
Täs on sen aatoksen koitto, mi maailmaa valaisevi,
viel' ehkä huomenn' soittons' maan ympär' kajahtavi.

(Laulun aikana Mäkelä pyörittää punatähteä.)

Tähti se kulkeepi itäiseltä maalla, itäiseltä maalta,
sanomaton kirkaus se ulos loisti
ja se tähti oli Puolueelta ulos lähetetty, ulos lähetetty
ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja murhaamaan,
ja murhaamaan.

Helsingin Herodes:
Knefect, mun palvelijani.

Knefect:
Jaa, minun armollinen työnantaja.

Helsingin Herodes:
Oletko nähnyt kolmea Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista?

Knefect:
Jaa, minä olen nähnyt ne kolme Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.

Helsingin Herodes:
Sepä minua sangen suuresti harmittaa ja sydämelleni käy, että nuo kolme Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.

Mene ja valjasta luotettavat selvitysmieheni, joilla minä olen sotinut Sipoota ja Vantaata vastaan, sillä tahdon minä nyt sotia noita kolmea Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista vastaan.

Mene siis Käpylään, Suomenmaan Helsingin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki Yhtenäiskoululaiset ja peruskouluikäiset lapset, kunnes olet löytänyt sen vielä kapaloissaan makaavan yhtenäiskouluaatteen.

Knefect:
(Kävelee Helsingin Herodeksen ja Käpyläänin kuninkaan välitse kuten nämä aiemmin ja laulaa:)

Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies
ja vaikka olen varustettu millä tiess'
Kaupunki saa vastata edestämme mitä olemme kukistaneet
siihen on meitä opetettu, että totella valittuja
ja kuunnella pyhiä puolueita.

(Knefect poistuu taaemmaksi. Knefectin poissaollessa muut laulavat:)

Kouluverkkouudistuksen suo meille parhain tutkimus,
se pois ottaa orjuuden, se pois ottaa styrängin
se kääntää, kaataa vihollisen maat.
Siis kaikki kansamme riemuitkaa,
kun olette päässeet vaivoista.

No tain tähtein, no tain tähtein.
Lautakunnan ovet ne avattiin
ja kunniaa kruunulle veisattiin,
kai terveille luoduille laulettiin
kun lauma laitumelle laskettiin.

(Knefect tulee takaisin)

Knefect:
Nyt minä olen käynyt Käpylässä Suomenmaan Helsingin kaupungissa ja tappanut ja virtaan heittänyt kaikki yhtenäiskoulun alueella asuvat peruskouluikäiset lapset.

Helsingin Herodes:
Koska sinä olet rohkea ja silitellyt minun kultaista kruunuani, tahdon minä palkita sinut kullalla ja hopialla ja antaa sinulle yhen verisen todistuksen pyssyni piipusta.
(Avaa kahdesti Knefectin ja Käpylän kuninkaan ristissä aseet kuten alussa.)

Tuosta ulos, tuosta sisään, siitä minun matkani pitää.
(Piirtää pistimellään ristin Knefectin rintaan.)

Risti sun rintaas, nahka mun tuppeen.
(Kaikki siirtävät aseensa hihnassa selkäänsä, ottavat tukevan perusasennon ja laulavat:)

Synti suuri surkia kun särki koulumme,
niin täytyi toimeen tarttua Stadin kaupungin.
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Jopa joutui jouluaamu käpyläisille,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Mediat ne vanhemmille ilmoittivat juur'
ett' kaupungilla syntymäss' on toimenpide suur'.
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Poliitikot ilomielin läksi kulkemaan
ja kaikki lehdet helein kielin alkoi laulamaan:
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Virret viralliset kajaa kurkuin kymmentuhansin.
Lasten synkempi on huomen Suomen kiitos Helsingin
Kun on yksin vallan päällä Suomen provoissans' pitää.
Halleluja, Halleluja, Halleluja, Aamen

Knefect:
Emme ole millään viekkauella emmekä vääryyellä tulleet teijän huoneeseenne laulamaan, vaan ihan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti. Olemme köyhiä laulajatyttöjä ja pyyämme lanttia.

Mäkelä:
Ja tähteeni punaista maalia.

(Knefect kerää kolehdin ylioppilaslakkiinsa, jonka jälkeen kaikki laulavat:)

Kiitos olkohon, kiitos olkohon teidän lahjainne eestä.
Teidän lahjainne pitäis' oleman julki Jumalan edessä.
Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää Joulua.

(Kumartavat ja poistuvat)

Kampanjakirje

Yhtenäiskoulu tarvitsee apuasi!


Hyvä vastaanottaja,

Tämä ei ole roskapostia. Pahoittelen, mikäli olen jo aiemmin lähettänyt asiaa koskevan viestin sähköpostiisi.

Helsingin kaupunki on teettänyt ulkopuolisella konsulttiyhtiöllä väestöennusteisiin perustuvan selvityksen, jossa ehdotetaan Käpylässä sijaitsevan Yhtenäiskoulun lakkauttamista sekä koulun tilojen ja määrärahojen antamista ruotsinkielisen koulun käyttöön.

Konsulttiselvitys ei ota lainkaan huomioon opetuksen laadun tai lasten hyvinvoinnin kaltaisia seikkoja. Lakkautusuhan alla kamppaileva Yhtenäiskoulu on kaupungin kouluista ainoa, jota lapsi voi käydä pienestä ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi asti. Koulussa on noin 400 oppilasta. Se on toimiva ja elinvoimainen yhteisö, jossa vaalitaan koulun 50-vuotisen olemassaolon aikana muotoutuineita perinteitä. Koulussa on toteutettu alusta alkaen periodi- eli jaksojärjestelmää. Sen pohjalta kehitetty luokaton järjestelmä on sittemmin otettu käyttöön lukioissa ympäri Suomen. Useat muutkin Yhtenäiskoulussa toteutetut kokeilut ovat vaikuttaneet merkittävästi koko Suomen nykyiseen koululaitokseen. Yhtenäiskoulussa lapset ovat tärkeitä. Koulussa on lämmin ja turvallinen ilmapiiri, siellä sekä opitaan että voidaan hyvin.

Yhtenäiskoulun lakkauttaminen kasvattaisi alueen toisen suomenkielisen koulun noin tuhannen oppilaan massiiviseksi elämälle vieraita tuotantotavoitteita toteuttavaksi kolhoosiksi. Lapsia ei länsimaisessa yhteiskunnassa voi, eikä saa kohdella kuin karjaa! Lapset tarvitsevat IHMISENKOKOISEN koulun, jossa jokainen oppilas kohdataan yksilönä. Opintosuoritukset eivät parane tai lasten hyvinvointi lisäänny kasvattamalla koulu-ja luokkakokoja.

Lasten asia on tärkeä. Eduskuntavaalien alla siitä tulee helposti osa poliittista peliä, jossa pienet jäävät isojen jalkoihin kaikkien puolueiden julistaessa yhdestä suusta lasten parasta, käytännön toimien osoittaessa jotain muuta.

Meidän hankkeemme etenee pienten ihmisten ehdoilla ja kyvyillä sekä nollabudjetilla samaan aikaan, kun poliittisilla järjestöillä, Helsingin kaupungilla sekä muilla asiaan sotkeutuneilla tahoilla on varaa tarjoilla lehdistön edustajille tuulihattuja. Koulujen lakkauttusasiasta on hyvää vauhtia tulossa nihkeää poliittista peliä aitoon suomettumisen ajan henkeen. Ei liene epäselvää, että koulujen lakkauttamisen saama mediajulkisuus on pääsääntöisesti isojen asialla eikä tavallisten ihmisten ääni pääse kuuluviin. Lasten asia ei saa hukkua eduskuntavaaliskandaalien yhteiseen likakaivoon. Yhteiskuntaa ei voi tänä päivänä, vuonna 2006 pyörittää 70-luvun malliin. Sisäisen Suomettumisen aika on ohi!

Tarvitsemme apuasi, jotta kampanjamme Yhtenäiskoulun säilyttämisen puolesta saisi julkisuutta ja koulu pelastuisi. Kopioi kampanjabanneri blogiisi tai sivullesi, allekirjoita nettiadressi ja kerro kampanjasta ystävillesi.

Seis poliittiselle kähminnälle ja vaalisirkukselle lasten kustannuksella! Pienten puolesta paksuja vastaan!


Vetoamme sinuun,

Kopioi kampanjabanneri blogiisi/ sivullesi. Ohjeet osoitteessa: http://ihmisenkokoinen.blogspot.com/search/label/Kampanja

Allekirjoita nettiadressi osoitteessa:
http://www.adressit.com/ynk

Lämmin kiitos avustasi!
Yhtenäiskoulun lasten ja vanhempien puolesta,

Saana Manninen,
Yhtenäiskoululaisen äiti

saana.manninen@gmail.com
ihmisenkokoinen.blogspot.com

Toimintaryhmä tiedottaa

Tervehdys taas yhtenäiskoululaisten vanhemmille.


YHTENÄISKOULU ON EDELLEEN IHMISEN KOKOINEN

Toimintaryhmä Pro Ynk tiedottaa seuraavaa:

Rintanappikampanja Postia Päättäjille onnistui hyvin, opetuslautakuntaan ja kaupunginvaltuustoon postitettiin yhteensä 300 nappia saatekirjeineen. Kiitos kaikille osallistujille! Kampanja ehti jo saada positiivista palautetta yhden opetuslautakunnan jäsenen blogissa.

Opetuslautakunta on kutsuttu tutustumaan kouluun tiistaina 23.1.2007. Heille on tämän unohtumattomaksi aiotun vierailun yhteydessä tarkoitus luovuttaa vino pino tärkeää aiheeseen liittyvää tietoa siitä, miksi Yhtenäiskoulua ei saa lakkauttaa. Vinkit kaikenlaisesta YNKin kaltaisen koulun säilyttämistä tukevasta tutkimus- ym. tiedosta (artikkelit, väitöskirjat, kaikenlaiset julkaisut, nettisivut, mitä tahansa), josta
uskotte olevan heille hyötyä, ovat varsin tervetulleita Pro Ynkin osoitteeseen pro.ynk@edu.hel.fi tiistaihin 19.12 mennessä. Sen jälkeen tieto kootaan yhteen helposti nieltäväksi paketiksi, jota opetuslautakunta pääsee tammikuussa opiskelemaan.

Vireillä on myös ynkkiläisten nuorten itse ideoima rock-konsertti Yhtenäiskoulun puolustamiseksi ensi vuoden alkupuolella. Tästä lisää vuodenvaihteen jälkeen.

Olemme myös ideoineet keskustelutilaisuutta Helsingin koulupolitiikasta eduskuntavaalien alla maaliskuussa... annamme tuleville päättäjille oivallisen tilaisuuden tehdä vaalityötään ja nostamme samalla Yhtenäiskoulun vaalikartalle järjestämällä tilaisuuden koulun tiloissa. Tästäkin lisää myöhemmin.

Yhtenäiskoulua puolustava nettiadressi on kerännyt jo yli 1500 nimeä, mutta lisää tarvitaan ja paljon.

TOIMI SIIS NÄIN:

1

Levitä edelleen sanaa Yhtenäiskoulua puolustavasta adressista
www.adressit.com/ynk

2

Vietä rauhaisa joulu ja hauska uusivuosi, lataa akut ja

3

tule seuraavaan YNKin vanhempien kokoukseen koulun auditorioon

KESKIVIIKKONA 10.1.2007 klo 18.

Nähdään silloin!

Blogin lukijalle ja kampanjaan osallistuvalle

Kommenttina Toimintaryhmän tiedotteeseen:

Lukijalle:

Kuuntelin eilisessä toimintaryhmän kokouksessa suunnitelmia koulupoliittisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä eduskuntavaalien alla. Katson tarpeelliseksi todeta, että lastensuojelutyön ammatilaisena en voi olla mukana järjestämässä ko. keskustelutilaisuutta.

Yhtenäiskoulun ja sen säilyttämistä ajavan toimintaryhmän tehtävänä ei ole antaa ehdokkaille "oivallista tilaisuutta tehdä vaalityötään ja nostaa samalla Yhtenäiskoulua vaalikartalle". Ymmärrän, että näin vaalien alla on monia tahoja, joille lasten ja vanhempien hätä toimii polttoaineena matkalla kohti Arkadianmäkeä.

Lasten asioita on kuitenkin hoidettava asiallisesti vaaleista ja poliittisista intohimoista huolimatta. Se lienee koko kansan etu, myös ilman jäsenkirjaa? Koulu on lapsia varten.

Nettiadressi-kampanja ja eräänlaiseksi avoimeksi tiedotuskanavaksi muotoutunut Ihmisenkokoinen koulu-blogi eivät ole eivätkä tule olemaan minkään poliittisen ryhmittymän tai aatesuuntauksen asialla.

Saana Manninen

Tervetuloa!

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on vastaanottanut kutsun ja vierailee Yhtenäiskoululla tiistaina 23.1.2007 klo. 8.30 alkaen.

Kutsu opetuslautakunnalle

Kutsumme teidät, Helsingin opetuslautakunnan, tutustumaan Yhtenäiskouluun ja sen toimintaan, arvoihin sekä ainutlaatuisuuteen.

Ehdotamme, että lautakunta kokonaisuudessaan vierailisi koululla mielellään jo viikolla 3 vuonna 2007. Mikäli ajankohta on vaikea järjestää, olette yhtä tervetulleita myös seuraavalla viikolla.

Toivomme, että vierailisitte koulullamme päivällä, jolloin koulun oppilaat ja henkilökunta ovat paikalla ja tilanne on aito.

Tarkoituksemme on osoittaa, että Yhtenäiskoulu on Helsingille rikkaus, eikä mitenkään ansaitse joutua lakkautettavien laitosten listalle.

Toivon, että vahvistaisitte sopivan ajankohdan ilmoittamalle siitä allekirjoittaneelle tai opettajien edustajalle Arno Aallolle arno.aalto@edu.hel.



Tervetuloa


Teitä ovat vastaanottamassa:

Peruskoulun sekä lukion oppilaskunnat jäsenineen

Opettajat ja muu henkilökunta

PRO YNK - vanhempain toimintaryhmä

Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys ry

Yhtenäiskoulun johtokunta


Psta

Arto Helenius
Johtokunnan puheenjohtaja

(12.12.2006)

Rintapielessä

Yhtenäiskoulun syysmarkkoinoilla 3.12.06 oli myynnissä lasten tekemiä, koulua puolustavia rintamerkkejä. Lasten vanhemmista muodostunut toimintaryhmä oli järjestänyt markkinoille postipisteen, josta rintamerkin saattoi lähettää opetuslautakunnan tai kaupunginvaltuuston jäsenelle saatekirjeen kera. Syysmarkkinoiden osanottajat lähettivät päättäjille noin 130 rintanappikirjettä. Lisäksi Yhtenäiskoulun entiset oppilaat, opettajat, ystävät ja tukijat lähettivät koulun 50-vuotisjuhlailtamista yhteensä 82 rintamerkkikirjettä koulun kohtalosta päättäville tahoille.

Kiitos kaikille osallistuneille! Taistelu jatkuu!

Juhlat on juhlittu

Lakkautusuhan alla kamppaileva Yhtenäiskoulu vietti 50-vuotisjuhliaan komeasti 29.11.-5.12.2006. Viikon aikana toteutettiin avoimet ovet, senioripäivä, ystävyysjuhla naapurikoulujen opettajille, syysmarkkinat, kabaree sekä juhlailtamat. Juhlaviikon toteutus vaati paljon aikaa, energiaa ja omistautumista koulun opettajilta, entisiltä ja nykyisiltä oppilailta, lasten vanhemmilta sekä Yhtenäiskoulun ystäviltä ja tukijoilta.

Lue lisää koulun sivuilta

Sulvan kylä valittiin Suomen parhaaksi asuinalueeksi

"Kilpailuraadin kunniamaininnan kestävästä ja laadukkaasta asuinympäristöstä sai Helsingin Käpylä. Käpylä on raadin mielestä mainio esimerkki siitä, kuinka eri vuosikymmeninä on eri rakennustyyleillä saatu aikaan hyvä asuinympäristö. Käpylä tunnetaan etenkin Puu-Käpylästä, joka rakennettiin 1920-luvulla työväen hellahuone-asunnoiksi."
HS/STT
08.12.2006
"Raatimme mielestä Käpylä on einomainen esimerkki suomalaisesta asumisen innovaatiosta. Se antaa paljon ajattelemisen aihetta myös uusien asuntoalueiden suunnittelulle. Karppisen tavoin Mari Vaattovaara näkee erityisen hyväksi sen monimuotoisuuden: "Täällä on sekoitettu eri tyyppistä ja eri hallintamuotoja omaavaa asuntokantaa toistensa lomaan, jolloin Käpylästä ei ole tullut voimakkaan elitististä asuinaluetta vaan sille on kehittynyt aivan erityinen, omaleimainen luonteensa. Aivan oikea, luonnonmukainen luonto eri muodoissaan on lähellä. On pienimittakaavaista rakentamista, on vähän isompaakin, on vehreyttä ja väljyyttä. Mutta on myös määrätietoista suunnittelua." Anne Jarva täydentää: "Täällä sen näkee, kuinka yksinkertaista rakentaminen voi parhaimmillaan olla! Se on yksi alueen erittäin hyviä puolia."
Käpylä – Suomen paras asuinalue?
Kilpailuesittely
03.11.2006

Itsenäisyyspäivä, dagen efter

Vanhusten, lasten ja muun vähän tuottavan väestön puolesta pidetään toinen toistaan ylevämpiä puheita, joiden sanahelinä antaa vaikutelman, että asioita hoidetaan hyvin. Kauniista puheista huolimatta monet voivat huonosti. Ihmisenkokoisia, toimivia ja turvallisia päiväkoteja, kouluja ja muita yksiköitä ajetaan alas ja ihmisiä sijoitetaan kustannussyistä yhä suurempiin laitoksiin.

Mikäli kaikki kustannustehokkuutta ensimmäisenä käskynään pitävien suunnitelmat toteutetaan, raunioittaa se yhteiskuntamme tulevaisuuden ja tuhoaa työn, jota useat sukupolvet ovat tehneet maamme hyvinvointia rakentaessaan.

Yrityksistä huolimatta Talvisodan henki ei kuole. Vanhemmat taistelevat yhä lastensa puolesta. Lasten hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehtiminen on koko kansan yhteinen asia.

Suomi on kaunis maa.

Riittävän ajoissa ja avoimesti

"Koulutuspolitiikka ei ole passiivista reagointia olemassa olevaan, vaan osallistuvaa ja aktiivista tulevaisuuden tekemistä. Koulutuspolitiikan avulla luodaan parempaa tulevaisuutta!"

"Vanhemmat ympäri Suomen ovat ymmärrettävästi huolissaan perusopetuksen leikkauksista. Monilla paikkakunnilla on herätty puolustamaan lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen oppimis- ja kasvuympäristöön. Vanhempien näkökulmasta koulukeskustelua sanelevat liiaksi vaihtoehdottomat taloudelliset reunaehdot, eikä perheiden elämää ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Perusopetusta koskevat päätökset eivät voi olla vain taloudellisesti, vaan myös pedagogisesti ja lasten hyvinvoinnin kannalta kestäviä ratkaisuja. Kouluverkkotarkistuksista on käytävä perusteellinen keskustelu, johon vanhemmat on otettava riittävän ajoissa ja avoimesti mukaan."
"Kouluverkon karsiminen on perusteltua silloin, kun oppilaiden määrä selkeästi vähenee. Usein on järkevämpää karsia tiloja ja kiinteistöjä ja suunnata siitä saatavat säästöt opetuksen kehittämiseen, kuin leikata opetustunteja ja heikentää opetuksen laatua. Suuri osa kunnista tekee kouluverkon karsintaa kuitenkin taloudellisessa pakkoraossa, jossa pedagogiset seikat eivät puhu karsimisen puolesta, vaan ainoa konsultti on euro, eikä lopputulos ole paras mahdollinen."

Osaamisella parempi tulevaisuus
-Koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet


Kokoomuslaisia linjauksia koulutuspolitiikasta

Kokoomuksen varapuheenjohtaja,
Osaamis- ja sivistyspoliittisen ohjelman puheenjohtaja
Paula Risikon työryhmän raportti

Kansallinen Kokoomus
Kokoomuksen eduskuntaryhmä
09.05.2006

Risikon raportti

Maastotapahtumat puhuttivat ympäristölautakuntaa

""Toinen merkittävä asia oli Helsingin kaupungin koulujen sisäilmatyöryhmän raportti. Raportin mukaan kahdessatoista koulussa on syytä uusia ilmanvaihtoa, jotta sisäilman hiilidioksidipitoisuus saadaan hyväksyttävälle tasolle. Huonoin happi on Vartiokylän ala-asteella, Kannelmäen ala-asteella, Ressun peruskoulussa, Herttoniemen ala-asteella ja Käpylän ala-asteella.

Sisäilman liian suuri hiilidioksidipitoisuus johtuu lähinnä liian suurista ihmismääristä pienissä tiloissa. Tämä tutkimus antaa jännittävän näkökulman tuohon kouluverkon supistamishankkeeseen…""

19.11.2006
Helsinki-Lautakuntablogi
Miina Kajos, ympäristölautakunnan jäsen/ vas

Syysmarkkinoiden flaieri

SÄILYTETÄÄN KÄPYLÄLÄISTEN LASTEN JA NUORTEN INHIMILLISEN KOKOISET KOULUT!

Yhtenäiskoulu on uranuurtaja yhtenäisessä perusopetuksessa, johon koko maa on hiljalleen siirtymässä. Yhtenäiskoulussa oppilas voi jo nyt käydä samaa koulua ekalta luokalta lukion loppuun siinä ”avoimessa, rohkaisevassa, kiireettömässä ja myönteisessä ilmapiirissä”, johon uusi perusopetuksen opetussuunnitelma tähtää. Vaikka Yhtenäiskoulu ei ole pieni koulu, oppilaitten monenikäisyys saa sen tuntumaan kokoaan pienemmältä.

Yhtenäiskoulussa nyt opiskelevat peruskoulun oppilaat on Helsingin kouluverkon ”kehittämisehdotuksen” mukaan tarkoitus siirtää Käpylän peruskouluun ja Yhtenäiskoulun lukion aloituspaikat Vuosaareen. Yhtenäiskoulun tiloihin nykyisten yli 400 oppilaan paikalle on tilankäytön tehokkuuden nimissä tarkoitus sijoittaa noin 200 Åshöjdens grundskolanin yläasteen oppilasta. Ehdotuksessa ei ole huomioitu, että Yhtenäiskoulun kiinteistön tilat ovat tällä hetkellä paljon tehokkaammassa käytössä.

Ehdotuksen toteutuessa Käpylässä olisi siis vain yksi yli tuhannen oppilaan peruskoulu eikä tavallista lukiota lainkaan. Järjestelystä ei kertyisi kaupungille säästöä senttiäkään, sillä Yhtenäiskoulun kiinteistö säilyisi edelleen koulukäytössä.

ME KÄPYLÄLÄISTEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMAT EMME HALUA, ETTÄ KÄPYLÄN KOULUT YHDISTETÄÄN.

Yhtenäiskoulun säilyttäminen on myös Käpylän peruskoulun lasten etu. Yli 1000 oppilaan koulu lisäisi väistämättä lasten pahoinvointia ja erityisopetuksen tarvetta.

Käpylän peruskoulu ja Yhtenäiskoulu sijaitsevat eri puolilla liikenteellisesti erittäin vaarallista Mäkelänkatua. Asukaspuisto Kimmo, joka vastaa tällä hetkellä lähes 80 yhtenäiskoululaisen turvallisesta iltapäivähoidosta, jäisi koulujen yhdistyessä kadun väärälle puolelle. Puistoa ei voi siirtää.

Miten uudessa jättikoulussa sitten hoidettaisiin yli sadan lapsen lakisääteinen iltapäivätoiminta, kun ehdotuksessa ei varata iltapäivätoiminnalle omia tiloja? Ehdotus romuttaisi asukaspuisto Kimmon ja samalla koko Käpylän iltapäivätoiminnan.

AUTA MEITÄ PELASTAMAAN KÄPYLÄLÄISTEN LASTEN KOULUT JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA!

Laita nimesi nettiadressiin Yhtenäiskoulun säilyttämisen puolesta:
www.adressit.com/ynk

Lisää tietoa Yhtenäiskoulusta sekä kiinnostavia linkkejä löytyy koulun omilta sivuilta: www.ynk.edu.hel.fi

TULE MUKAAN TOIMINTAAN LASTEMME YHTEISEKSI HYVÄKSI!
Lähetä yhteystietosi YNKin vanhempien toimintaryhmälle pro.ynk@edu.hel.fi.

Lehdistötiedote 01.12.06

LEHDISTÖTIEDOTE 01.12.06 VAPAA JULKAISTAVAKSI




YHTENÄISKOULU JUHLII 50-VUOSITSYNTTÄREITÄÄN

Markkinat 3.12.06 koulun pihalla (Louhentie 3) klo 14 - 17

Helsingin Yhtenäiskoulu juhlii marras-joulukuun taitteessa 50 ikävuottaan.

Syntymäpäivien juhlinta on alkanut 29.11. koulun avoimilla ovilla ja huipentuu 5.12. pidettävään Arena-teatterin juhlaan sekä juhlailtamiin. Sunnuntaina 3.12. pidetään koululla syysmarkkina klo 14 - 17. Kaikki koulun ystävät ovat tervetulleita! Tarjolla on jouluista myytävää, syötävää ja juotavaa sekä ProYhtenäiskoulun info-koju, jossa voi tavata kouluverkkouudistuksen yhteydessä ehdotettua Yhtenäiskoulun lakkauttamista vastustavia vanhempia. Kojulta voi myös lähettää postia päättäjille.

Suomen vanhimmassa yhtenäisessä peruskoulussa on oppilaita yli 400. 12-vuotinen, yksisarjainen pedagoginen kokonaisuus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden käydä samaa koulua ensimmäisestä luokasta lukioon. Yhteisöllisyys on Yhtenäiskoulussa tärkeä, kaikessa toiminnassa toteutuva periaate. Yhtenäiskoulu on tarjonnut vaihtoehdon monille oppilaille, joiden koulunkäynti ei ole muualla onnistunut.

Idea yhtenäiskoulusta sai alkunsa epävirallisen Urania-seuran puitteissa, ja vuonna 1956 perustettiin koulua ylläpitämään Yhtenäiskoulu ry. Koulussa toteutettiin alusta saakka periodijärjestelmää, jota koulun ensimmäinen rehtori Touko Voutilainen oli kokeillut aeimmin Sysmän yhteiskoulussa. Periodijärjestelmän pohjalta kehitettiin luokaton järjestelmä, joka on levinnyt lukioihin koko maassa. Muutkin Yhtenäiskoulussa suoritetut kokeilut ovat vaikuttaneet suuresti Suomen koululaitokseen.

Nähdään markkinoilla!

ProYhtenäiskoulun psta

Sanna Rekola

(puh. poistettu nettiversiosta)

Rintanappien saatekirje

YHTENÄISKOULU ON IHMISEN KOKOINEN KOULU!


Yhtenäiskoulu Käpylässä on keskikokoinen, 12-vuotinen koulu,
jossa kaikki oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa.
YNKissä isot ja pienet oppivat ja voivat erittäin hyvin.
Sulassa sovussa.

Aivan kuten perusopetuksen opetussuunnitelma vaatii.

Yhtenäiskoulua ei voi hajottaa
eikä yhdistää muihin kouluihin
romuttamatta sen perusajatusta,
yhtenäistä perusopetusta.
Sitä siis, jota kohti Helsingin opetustoimi
on nyt puheissaan matkalla.

Seisottehan sanojenne takana, ja annatte
Yhtenäiskoulun jatkaa 50-vuotista toimintaansa
omissa tutuissa tiloissaan, jotka ovat
koko ajan hyvin tehokkaassa käytössä.


Jotta me kaupunkilaiset voimme luottaa puheisiinne myös jatkossa.

Kiitos!

Taksvärkkilennäkki

YHTENÄISKOULU SÄILYTETTÄVÄ!

Helsingin kaupungin Net Effect -konsulttiyhtiöllä teettämässä suunnitelmassa ehdotetaan Käpylässä sijaitseva Yhtenäiskoulun lakkauttamista. Yhtenäiskoulu on Helsingin kaupungin ainoa ja Suomen ensimmäinen pitkänlinjan koulu, jota oppilas voi käydä pienestä ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi asti.

Yhtenäiskoulu perustettiin viisikymmentä vuotta sitten vanhempien toimesta. Koulussa on toteutettu alusta alkaen periodi- eli jaksojärjestelmää. Sen pohjalta kehitetty luokaton järjestelmä on sittemmin otettu käyttöön lukioissa ympäri Suomen. Useat muutkin Yhtenäiskoulussa toteutetut kokeilut ovat vaikuttaneet merkittävästi koko Suomen nykyiseen koululaitokseen. Yhtenäiskoulu on tänä päivänä elinvoimainen koulu, jossa vaalitaan koulun olemassaolon aikana muotoutuineita perinteitä.

Monimuotoiset koulutusratkaisut ja opetussuunnitelmat takaavat länsimaisen sivistyksen säilymisen jatkossakin osana suomalaista, moniarvoista yhteiskuntaa. Lapset ja heidän koulutuksensa on meidän sijoituksemme tulevaisuuteen. Lapsi tarvitsee IHMISENKOKOISEN koulun, jossa jokainen oppilas kokee itsensä tarpeelliseksi. Ihmisyyden perusteet, empaattisuus ja tunneäly kehittyvät vain elävässä vuorovaikutussuhteessa turvallisiin, tuttuihin ihmisiin. Jatkuvuus niin lasten koulutyössä, kuin muussakin elämässä on erityisen tärkeää.

Helsingin kaupungin teettämässä suunnitelmassa esitetään Yhtenäiskoulun lakkauttamista, sekä sen tilojen antamista ruotsinkielisen Åshöjdens grundskolanin käyttöön. Suunnitelmasta käy kuitenkin varsin selkeästi ilmi, ettei toimeenpiteellä saavuteta juurikaan tila- tai käyttötaloussäästöjä. Myös opetusviraston oman, keväällä 2005 tekemän ehdotuksen mukaan Käpylässä on mahdollista sopeuttaa tilat oppilasmääriin lakkauttamatta yhtään koulua.

Yhtenäiskoulun lakkauttaminen ja muuttaminen ruotsinkieliseksi olisi niin kulttuuri- kuin kielipoliittisestikin kestämätön ja siten myös kaupungin omien linjausten vastainen ratkaisu. Äidinkielisen opetuksen takaaminen ruotsinkielisille lapsille on toki tärkeää ja säästöjen etsiminen järkevää reaalitaloutta, mutta niitä ei tule toteuttaa suunnitellun kaltaisilla toimilla.

Yhtenäiskoulun lakkauttaminen tarkoittaisi sitä, että Käpylän peruskoulusta tulisi yli tuhannen oppilaan mammuttikoulu! Lapsia ei voi, eikä saa kohdella kuin karjaa! Opintosuoritukset eivät parane tai lasten hyvinvointi lisäänny kasvattamalla koulu- ja luokkakokoja. Seis hulluudelle!


Allekirjoita nettiadressimme osoitteessa www.adressit.com/ynk

Lue lisää ja osallistu toimintaan Yhtenäiskoulun hyväksi:

www.ynk.edu.hel.fi

www.ihmisenkokoinen.blogspot.com