Lakkautusuhan alla kamppaileva Yhtenäiskoulu vietti 50-vuotisjuhliaan komeasti 29.11.-5.12.2006. Viikon aikana toteutettiin avoimet ovet, senioripäivä, ystävyysjuhla naapurikoulujen opettajille, syysmarkkinat, kabaree sekä juhlailtamat. Juhlaviikon toteutus vaati paljon aikaa, energiaa ja omistautumista koulun opettajilta, entisiltä ja nykyisiltä oppilailta, lasten vanhemmilta sekä Yhtenäiskoulun ystäviltä ja tukijoilta.
Lue lisää koulun sivuilta
Lausunto opetuslautakunnalle kouluverkon tarkistuksesta
Yhtenäiskoulun johtokunta vastustaa ehdotusta lakkauttaa Yhtenäiskoulu.
Yhtenäiskoulu on ihmisen kokoinen koulu
Yhtenäiskoulussa on yli 400 oppilasta, ja oppilas voi käydä samaa koulua ensimmäisestä luokasta lukioon. Yhteisöllisen toimintakulttuurin ansiosta kaikenikäiset ihmiset kokevat koulun inhimillisen kokoisena. Eri-ikäisten vuorovaikutus on olennainen osa koulun arkea ja juhlaa: pienemmistä pidetään huolta, apua saa isommilta, kaikkien on helppo lähestyä aikuisia, opettajahuoneen ovi on aina auki. Näitä seikkoja korostivat myös nuoret oppilaskuntien kuulemisessa: ”Kun meidät tunnetaan kunnolla siis muutenkin kuin nimilistoista, on helppoa olla täällä.” Yhtenäiskoulu on tarjonnut vaihtoehdon monille oppilaille, joiden koulunkäynti ei ole onnistunut muualla.
Yhtenäiskoulu on erottamaton osa Käpylän koulupalveluja
Yhtenäiskoulun peruskoulu on suurpiirinsä suosituin oman koulupiirinsä oppilaiden valintojen perusteella mitattuna, ja naapuripiirien raja-alueilta riittää runsaasti hakijoita. Yhtenäiskoulun lukioon on ensi- ja toissijaisia hakijoita runsaasti yli aloituspaikkojen määrän. Yhtenäiskoulua käyvien pienten koululaisten ei tarvitse ylittää Mäkelänkatua matkalla kouluun ja iltapäiväksi Kimmonpuistoon.
Yhtenäiskoulu on modernin suomalaisen koululaitoksen uranuurtaja
Yhtenäiskoulu perustettiin 50 vuotta sitten yhtenäisen yleissivistävän koulutuksen laboratorioksi. Koulussa kehitellyt ja kokeillut innovaatiot ovat sittemmin tulleet osaksi suomalaisen yleissivistävän koulun menestystarinaa: mm. peruskoulu, kurssimuotoisuus ja jaksoluku.
Yhtenäiskoulussa toteutuvat Helsingin koulupoliittiset tavoitteet
Helsingin kaupungin tavoitteena on luoda hallinnollisesti ja opetuksellisesti yhtenäisiä peruskouluja. Yhtenäiskoulu on näyttö siitä, että yhtenäinen peruskoulu voi tuottaa paitsi opetuksellisia, myös kaupunkilaisten haluamia kasvatuksellisia ja yhteisöllisiä tuloksia. Yhtenäiskoulun opetussuunnitelma kuvaa ja järjestää 12-vuotisen yleissivistävän opiskelun kaaren. Opettajakunnan monipuolinen ammattitaito on tukena kaikkien ikäluokkien koulutyössä.
Ehdotus on epätaloudellinen
Ehdotus tuoda Åshöjdens grundskola vapautuviin ”peruskoulun tiloihin” ja luopua ”lukion tiloista” on outo, koska tilajako on vain kirjanpidollinen. Arkkitehti Keijo Petäjä on suunnitellut talon 12-vuotista Yhtenäiskoulua varten. Tilat ovat sekä perusopetuksen että lukio-opetuksen käytössä joustavasti ja tehokkaasti; tilakustannukset ovat 1700 euroa per oppilas. Ehdotuksen mukaisessa yli tuhannen oppilaan Käpylän peruskoulussa oppilaskohtaiset tilakulut olisivat yli 2300 euroa. Ruotsinkieliselle opetukselle löytyy varmasti liikenteellisesti ja koon kannalta sopivammat tilat. Taloudelliset seikat eivät kuitenkaan saa olla ratkaisevina lasten kasvuympäristöistä päätettäessä. Yhtenäiskoulua ei saa lakkauttaa ennen kaikkea siksi, että se on perinteikäs, vahvasti tätä päivää elävä koulu, toimiva yhteisö, jossa voidaan hyvin, viihdytään ja opitaan. Koulun lämmin ilmapiiri ja hyvä toimintakulttuuri ovat syntyneet vuosikymmenien myötä, eikä sellaisia luoda hetkessä. Yhtenäiskoulun lakkauttaminen olisi suurta tuhlausta.
Yhtenäiskoulu on pedagogisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti yhtenäinen 12-vuotinen yleissivistävä koulu, jolla on käytössään Keijo Petäjän yhtenäiskoulukäyttöön suunnittelemat 4023 huoneistoneliömetrin tilat. Yleiskustannukset on ollut tapana jakaa kustannuspaikkojen (peruskoulu ja lukio) kesken oppilasmäärien suhteessa, joten myös neliömäärä on kirjanpitoa varten jaettu ja näin perusopetuksen käytössä on ikään kuin 2600 neliötä ja lukio-opetuksessa 1423 neliötä.
Tämä kirjanpidollinen kustannuspaikkajako on alkanut elää omaa elämäänsä konsultin selvityksessä, aivan kuin koulun tilat oikeasti voisi jollain tolkullisella tavalla jakaa toimivaksi perusopetuksen tilakokonaisuudeksi 2600m2 ja vielä jäisi jokin tilakokonaisuus 1423 m2 mahdolliseen muuhun käyttöön.
Tilakustannusten nykyinen jakoperiaate on itse asiassa virheellinen, koska lukio-opetus on Yhtenäiskoulussa myös tilatehokkaampaa. Oppilasmäärien suhteen 65 : 35 sijasta voi siis käyttää kaupungin keskimääräiset oppilastilatarpeet huomioivaa jakosuhdetta 73 : 27. Lopputulos on esitetty alla.
