Luistellen sotaan

Kumpulan ala-asteen vanhemmat ovat keksineet oivallisen keinon tuoda koulujen lakkautussuunnitelmat kaupunkilaisten tietoisuuteen luistelun merkeissä. Teemme banderolleja, pukeudumme huomiotaherättävästi, puolustamme kouluamme näkyvästi ja kärkevästi kaikin tavoin! Vastustakaamme yhdessä Käpylän peruskoulun paisumista jättimäiseksi, lasten pahoinvointia entisestään kasvattavaksi koulutusyksiköksi!

Tukekaamme tässä asiassa avoimesti, rehellisesti ja rohkeasti niitä kouluja, jotka ovat lakkautusuhan alla!

Alla kutsu mielenilmaukseen:

Hyvä lakkautusuhan alla olevan koulun kannattaja!


Me Kumpulassa olemme kyllästyneet jatkuvaan pelkäämiseen. Pieni ala-asteen viipalekoulumme, joka on Käpylän peruskoulun sivupiste, ehdotetaan lopetettavaksi ties monennettako kertaa. Syymme puolustaa 1- ja 2-luokat sisältävää kouluamme on yksinkertainen: turvallinen koulumatka. Oman taistelumme ohessa olemme seuranneet järkyttyneinä myös kohtalotovereidemme kamppailua. Kokonaista kaksikymmentäkaksi koulua ehdotetaan lopetettavaksi tai sulautettavaksi suurempiin yksiköihin. Opetusviraston näkemys helsinkiläisten lasten tulevaisuuden koulusta tuntuu olevan kasvatuskasarmi; mitä enemmän oppilaita onnistutaan sullomaan samaan rakennukseen, sen parempi.

Me olemme eri mieltä. Me uskomme, että tehokas opetus ei ole ainoa aikuiseksi kasvattava, vaan lapsi ja nuori tarvitsee myös turvallisen koulutien ja inhimillisen kokoiset seinät. Olemme myös kyllästyneet kuulemaan säästöistä, joiden jatkuvana kohteena ovat tulevaisuuden veronmaksajat - varsinkin, kun kaupungin kassassa riittää rahaa.

Jos olet samaa mieltä kanssamme ja haluat ilmaista huolesi, tule luistelemaan turvallisen lähikoulun puolesta Rautatientorille sunnuntaina 4.2.2007 klo 15-16. ILOINEN MIELENOSOITUS pidetään kaikkien lakkautusuhan alla olevien koulujen puolesta, ja sitä seuraamaan kutsutaan myös päättäjiä. Pukeudu heijastavaan turvaliiviin ja kirjoita siihen halutessasi iskulause. Voit myös valokuvata tai askarrella koulusi (tai tehdä banderollin) ja tuoda sen rekvisiitaksi. Ota mukaan lapset ja kaikki asiasta kiinnostuneet - mitä enemmän meitä on, sitä paremmin asiamme tulee huomatuksi. Älä luota naapuriin, vaan osallistu itse! Tarvitset vain radan perimän luistelurahan, me hoidamme luvat ja muut tarvittavat asiat.

Tapaamisiin helmikuussa!
Kumpulan vanhemmat ja koulutaistelijat

Helsingin: sano

Helsingin sanomien verkkosivuilla käydään keskustelua kouluverkkouudistuksesta. Osallistu keskusteluun.

Onnellista uutta vaalivuotta 2007!

Uusi vuosi on käynnistynyt harmaana ja arkisena. Joulupukki ei tuonut Käpylän lapsille lahjaksi ihmisenkokoista koulua. Yhtenäiskoulu on edelleen lakkautusuhan alla.

Myöhemmin tänä vuonna julkaistava Helsingin kaupungin tilinpäätös kertoo, miten Joulupukki muisti kaupunkia. Vuonna 2005 kaupungin tilinpäätös (.pdf) oli 124,1 milj. euroa ylijäämäinen. Nähtäväksi jää, antoiko Pukki enemmän vai vähemmän viime vuonna. Todennäköisesti myös viimevuoden ylijäämällä ylläpitäisi montaa koulua monta vuotta.

Nyt on muotia lakkauttaa pieniä yksiköitä. Tulevina vuosina kaupungin kaikki koulut yhdistetään tuhannet oppilaan laitoksiksi, koska koulun koolla ei kuulemma ole ”suoranaista vaikutusta työrauhaan tai kouluviihtyvyyteen”.

Näillä näkymin koulujen kokoa voidaan kasvattaa kohti ääretöntä ja sen yli.

Nykyisyys vaikuttaa vain aavistuksen valoissammalta kuin tulevaisuus, joten suuntasin katseeni menneisyyteen. Jo vuosituhannen alussa kirjoitettiin:

”Hallinnollisteknokraattisessa otteessa mielenkiinto saattaa pysähtyä suoritteiden mittaamiseen ja niiden mekaaniseen tehostamiseen.” (Bardy, Salmi & Heino 2001, 127.)

”Lapset tarvitsevat jokapäiväistä läsnäolevaa suhdetta paikalla oleviin todellisiin ihmisiin, jotka kykenevät riittävästi jakamaan lasten ilot ja murheet sekä opastamaan maailmaan suuntautumisessa ja sen ymmärtämisessä – kotona, päivähoidossa ja koulussa.” (Bardy ym. 2001, 142.)

On kuin yhteiskunnassamme ei olisi vuosikausiin muuttunut mikään, ainakaan parempaan suuntaan. Hallinnollisteknokraattinen ote uhkaa edelleen lasten hyvinvointia. Taloudellisilla näkökohdilla voidaan perustella lähes mitä tahansa. Miksei saman tien todeta, että ”lapset ovat liian suuri menoerä yhteiskunnalle” ja kumota perusopetuslakia? Näin säästyisi suuria määriä verotuloja, kun lasten koulunkäyntiä ei enää lainkaan rahoitettaisi julkisin varoin!

Eteläisessä naapurimaassamme Virossa suhtaudutaan vakavasti siihen, että lasten kouluttaminen on inhimillistä pääomaa ja sijoitus tulevaisuuteen. Viron opetusministeriö aikoo lennättää koululaisia taidehistorian retkille Pariisiin ja Roomaan (STT, 9.1.07).

Talouden näkökulmasta tarkasteltuna lasten kasvuolojen kannattaisi kokonaisuudesssaan olla sellaiset, että mahdollisimman moni lapsi voisi aikuiseksi kasvettuaan osoittautua ”tuottavaksi kansalaiseksi” ja ”kannattavaksi sijoitukseksi” eli suomeksi sanottuna tasapainoiseksi ja toimintakykyiseksi ihmiseksi.

”On tarpeen kiinnittää erityistä huomiota lasten emotionaalisen ja sosiaalisen pääoman kartuttamiseen. Niiden varassa kasvavat myös järki, ymmärrys ja tiedollinen joustavuus.” (Bardy ym. 2001, 152.)

Lasten emotionaalisen pääoman kartuttamiseen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti Suomessa, sillä Pölkin (2001, 136) mukaan suomalaiset lapset olivat kuormittuneempia ja elämään pelokkaammin ja varovaisemmin suhtautuvia kuin muiden Pohjoismaiden lapset. Lisäksi Järventie (2001, 89) kertoi, että suomalaisista lapsista 29%:lla oli huolestuttava elämäntilanne. Heidän saamansa hoiva ja huolenpito oli selvästi puutteellista ja heillä oli erittäin kielteinen identiteetti.

”Jatkuvien muutosten yhteiskunta vaatii persoonallisuuden rakenteiltaan vahvasieluisia ihmisiä, jotka kykenevät vaihtuviin oloihin kadottamatta turvallisuuttaan ja mielenrauhaansa.” (Bardy ym. 2001, 130.)

Kansantaloudelliselta kannalta katsottuna lasten kouluttaminen tiedollisesti, taidollisesti, emotionaallisesti ja sosiaalisesti yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi on kannattavaa. Talouden ammattilaisilla ei kuitenkaan ole vaadittavaa asiantuntemusta lasten kasvun turvaamiseen. Lapset eivät ole tavaroita, joita voidaan säilyttää suurissa varastoissa, kunnes ne kypsyvät ja alkavat tuottaa satoa.

”On väitettävissä ettei lapsuus ole yksinomaan valmistautumista yhteiskuntaelämään ja siinä toimimiseen, vaan se on jo itsessään ”elämää” ja osallisuutta yhteiskuntaelämään.” (Alanen 2001, 173.)




Lähteet:

Alanen, Leena 2001. Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä. Teoksessa Sankari, Anne & Jyrkämä, Jyrki (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen – iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino. 161-186.

Bardy, Marjatta & Salmi, Minna & Heino, Tarja 2001. Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. Stakes raportteja 263. Helsinki: Stakes.

Järventie, Irmeli 2001. Eriarvoisen lapsuuden muotokuvia. Teoksessa Järventie, Irmeli & Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus. Helsinki, Porvoo: WSOY, 83-124.

Pölkki, Pirjo 2001. Oppilaiden syrjäytymisuhkien tunnistaminen ja ehkäisy peruskoulun haasteena. Teoksessa Järventie, Irmeli & Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus. Helsinki, Porvoo: WSOY, 125-146.

Ihmisenkokoinen Joulu!

Helsingin Käpylässä sijaitseva, juuri viidettäkymmennettä toimintavuottaan juhlinut Yhtenäiskoulu on esitetty lakkautettavaksi. Yhtenäiskoulussa on noin 400 oppilasta. Koulu on 12-vuotinen eli samaa koulua voi käydä ensimmäisestä luokasta lukion loppuun saakka. Yhtenäiskoulu on ihmisenkokoinen elinvoimainen yhteisö, jossa eri-ikäisten oppilaiden vuorovaikutus on olennainen osa koulun arkea ja juhlaa. Pienistä pidetään huolta yhdessä ja aikuisia on helppo lähestyä, sillä opettajahuoneen ovi on aina auki.

On täysin järjetöntä, että Yhtenäiskoulun tulevaisuus on uhattuna samaan aikaan, kun koko maassa ollaan siirtymässä yhtenäisiin peruskouluihin. Peruskoulun jako ala- ja yläasteeseen poistettiin koulutuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä, jolloin alettiin puhua yhtenäisestä perusopetuksesta ja yhtenäisestä peruskoulusta. Yhtenäisellä peruskoululla tarkoitetaan hallinnollisesti yhtenäistä koulua, joka sisältää kaikki perusopetuksen luokat ja toimii yleensä yhdessä toimipisteessä. Opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 on rakennettu yhtenäisen perusopetuksen mallin mukaan.

Käpylän Yhtenäiskoulu on juuri sellainen hyvin toimiva ja laadukas oppilaitos, jota Opetussuunnitelman perusteissa tavoitellaan. Silti Yhtenäiskoulua ollaan lakkauttamassa ja koulun oppilaita siirtämässä naapurikouluun, josta tulisi uudistuksen seurauksena yli tuhannen oppilaan kolhoosi.

Käpylän Yhtenäiskoulu ei taistele olemassaolostaan yksin, sillä monissa kunnissa yhtenäiseen perusopetukseen siirtyminen on johtanut kouluverkkouudistuksiin, jotka ovat ajaneet pienet ja keskisuuret koulut kamppailemaan olemassaolonsa puolesta. Useissa kunnissa on siirrytty yhtenäisiin peruskouluihin, mutta muutosta on perusteltu enemmän taloudellisista kuin pedagogisista lähtökohdista. Yksikkökokoja kasvattamalla on tavoiteltu säästöjä koulujen tila- ja hallintomenoissa.

Monet opettajat ovat huolestuneita siitä, että kouluyksiköiden kokojen suurentaminen varjostaa koko suomalaisen peruskoulujärjestelmän uudistamista ja tekee sille asetetut tavoitteet mahdottomiksi toteuttaa. Katariina Pigg ja Samuli Sorvari kysyivät luokanopettajien ja rehtoreiden ajatuksia yhtenäisestä peruskoulusta. Opettajia huolestuttivat koulujen valtavat yksikkökoot ja suuret oppilasmassat, joihin yksittäinen oppilas katoaa. Lisäksi opettajat pelkäsivät kiusaamisen, levottomuuden ja turvattomuden lisääntymistä sekä opettajan työn muuttumista byrokraattiseksi ja laitosmaiseksi. Opettajat uskoivat, että lapselle olisi parempi toimia pienessä kotoisessa koulussa, jossa hänet tunnetaan. He olivat huolissaan siitä, että opetuksen laatu jää määrällisen tehokkuusajattelun jalkoihin.

Perusopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää hyvin toimivia, ihmisenkokoisia yhtenäiskouluja, juuri sellaisia kuin Käpylän Yhtenäiskoulu on. Käpylän Yhtenäiskoulu pystyy vastaamaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kouluille asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi oppimisympäristön osalta erinomaisesti:

”Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä.”

”Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.”

Kuntien taloudelliset vaikeudet ja tarve supistaa menoja talouden tervehdyttämiseksi ovat osa suomalaisen yhteiskunnan arkea. Monet aikaansa seuraavat ehkä ajattelevat, että lasten täytyy osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Toisaalta kuntien taloudellinen tilanne ei välttämättä olekaan niin huono kuin on totuttu ajattelemaan. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen on todennut, ettei kunnilla ole taloudellista kriisiä, vaikka vaikeuksia jatkuvasti valitellaankin. Monien kuntien taloudellinen tilanne on päinvastoin suorastaan ensiluokkainen. (Hannu Laaksolan kirjoitus Opettaja-lehdessä 28.11.06.)

Kuntien talous on luultua paremmassa jamassa ja meillä on varaa antaa lapsille ihmisenkokoisia kouluja. Yhtenäiskoulua ei tarvitse lakkauttaa.


Allekirjoita adressi.

Osallistu Kampanjaan.


Hyvää joulua!

Kouluverkon päätösaikataulu

Opetusviraston lautakunnalle tiedottama, alustava kouluverkon päätösaikataulu:

Ruotsinkielinen jaosto:
15.3. 2007
12.4.2007

Suomenkielinen jaosto:
27.3. 2007
17.4. 2007

Opetuslautakunta:
8.5. 2007

Kaupunginhallitus:
21.5. 2007
28.5. 2007

Kaupunginvaltuusto:
6.6. 2007
20.6. 2007

Käpylän Tiernatytöt

Laulelmallinen jouluparodia, kirjoittaneet prikaatinkomentaja P.Ä.Kalloneva ja vallankumousneuvos Z.G.Waara Yhtenäiskoulun asemasodan aikana, maanpaossa Åggelbyssä, joulukuussa 2006.



Kertomus esitetään vanhalla Käpylän murteella, joka itsestään lisää työväen tunnelmaa näytelmälle. Musiikki kertautuu ja on yhdessä äänilajissa. Sillä on outo itämainen tuntu, joka tietenkin on sopivaa. Jotkut laulut ovat monirytmisiä, ilmeisesti niin että kertomuksentyyliset tekstit saavat pysyä alkuperäisinä. Laulutyyli on yksinkertainen, vaikka sillä tuntuu olevan oopperaan kuuluvia piirteitä. Näytelmän tulee pysyä yksinkertaisena ja sellaisena, ettei se tule liikaa harjoitellun tuntuiseksi. Tästä syystä tätä näytelmää ei voi esittää "oikein" tai "väärin."

Henkilöt:

Helsingin Herodes (1. tenori)
Käpylän kuningas (2. basso)
Knefect, Helsingin Herodeksen palvelija (1.basso)
Mäkelä, tähden pyörittäjä (2. tenori)

Varusteet:

Kaikilla on yllään sininen kauluspaita, helma siististi housuissa, sekä leveä vyö. Helsingin Herodeksella (1) ja Käpylän kuninkaalla (2) on rähinäremmit molempien olkapäiden yli ristissä, Knefectillä (4) vain oikean olan yli. Mäkelällä (3) ei ole rähinäremmiä. Muilla paitsi Mäkelällä on venäläiset AK47-rynnäkkökiväärit. Helsingin Herodeksella ja Käpylän kuninkaalla on lisäksi päässään neuvostomallinen koppalakki ja rinnallinen kunniamerkkejä. Knefectin päähineenä on ylioppilaslakki. Tähti on suuri ja punainen ja keskellä on akseli, josta Mäkelä sitä kannattelee ja pyörittää. Maskeeraus luo mielikuvan elävistä kuolleista ts. zombeista. Helsingin Herodeksella on parta ja Knefectillä viikset. Käpylän kuningas on maskeerattu erityisen kammottavaksi kasvoiltaan/musta/valkoiseksi.

Libretto:

Knefect:
(Tiedustelee ovelta)

Saako tulla laulamaan?

(Kun yleisö on vastannut myöntävästi, kaiki neljä astuvat sisälle, asettuvat riviin ja aloittavat laulun.)

Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle.
Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää Koulua.
Ja sitä virallista ymmärrystä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.

(Käpylän kuningas ja Knefect asettuvat vastakkain rynnäkkökiväärit kohotettuina siten, että niiden piiput ovat ristikkäin toisiaan vastaan ja muodostavat ikäänkuin portin.)

Helsingin Herodes:
(Kävelee edestakaisin Knefectin ja Käpylän kuninkaan välistä erottaen aseellaan näiden kiväärien piiput samalla laulaen:)

Herootes hän se ajoi virastollaan ja vallallaan.
Siihen asti kun hän tuli Käpyläänin maalta.
Siihen asti kun hän tuli Yht'näiskoulun tykö.

Käpylän kuningas:
Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki.

Helsingin Herodes:
Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan Helsingin Herodes, joka kannan minun kultaista aatettani minun esi-isäini jälkeen. Hoo, miksi olet noin ruma?

Käpylän kuningas:
(Kävelee Knefectin ja Helsingin Herodeksen välitse kuten Helsingin Herodes edellä ja laulaa:)

Hoo, jos minä olen ruma olen minä kaikilta tunnettu.
Hoo, jos minä olen ruma olen minä hyviltä kaivattu.
Yksi herra ja kuningas Käpyläänin maasta.

Helsingin herodes:
Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja Käpyläänin maasta, pitää sinun polvistuman eteheni ja rukoileman minua.

Käpylän kuningas:
Ei, vaan Knefect.

Helsingin Herodes:
Sinä taikka sun koulus!
(Seisovat hetken uhkaavina, sitten Käpylän kuningas polvistuu Helsingin Herodeksen eteen, joka painaa kiväärinpiipun hänen otsaansa. Kaikki paitsi Käpylän kuningas laulavat:)

Katsokaatte nyt tuota Käpyläänein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Nyt te ootte nähäneet tuon Käpyläänein kuninkaan
kuinka sen piti rukoileman Herootesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Mäkelä:
Menkää Käpylään, Suomenmaan Helsingin kaupunkiin. Sieltä te löydätte vielä yhtenäiskouluaatteen kapaloituna makaavan seimessä, jota koululaisten äidit vartioitsevat
ynnä härkäpäin ja aasein kanssa.

(Laulaen:)

Ynkin synnytti Käpylä ja väkensä,
siitä iloitsee koko Helsinki.

Hän pantiin seimeen makaamaan ja makaamaan,
kuin hallitsee ilman lakkaamatt'.

Aivot ne kasvoi järkineen ja järkineen,
kun aattensa oli niin kelpoinen.

On aate syttynyt meille ja äly annettu on.
Siitäpä elämän löysin, ikuisen opinnon.
Täs on sen aatoksen koitto, mi maailmaa valaisevi,
viel' ehkä huomenn' soittons' maan ympär' kajahtavi.

Maan päällä, metelin alla se kansa, kansa soitti,
vaan Ynkin hartioilla se vahvuus lepäilevi.
Täs on sen aatoksen koitto, mi maailmaa valaisevi,
viel' ehkä huomenn' soittons' maan ympär' kajahtavi.

(Laulun aikana Mäkelä pyörittää punatähteä.)

Tähti se kulkeepi itäiseltä maalla, itäiseltä maalta,
sanomaton kirkaus se ulos loisti
ja se tähti oli Puolueelta ulos lähetetty, ulos lähetetty
ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja murhaamaan,
ja murhaamaan.

Helsingin Herodes:
Knefect, mun palvelijani.

Knefect:
Jaa, minun armollinen työnantaja.

Helsingin Herodes:
Oletko nähnyt kolmea Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista?

Knefect:
Jaa, minä olen nähnyt ne kolme Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.

Helsingin Herodes:
Sepä minua sangen suuresti harmittaa ja sydämelleni käy, että nuo kolme Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.

Mene ja valjasta luotettavat selvitysmieheni, joilla minä olen sotinut Sipoota ja Vantaata vastaan, sillä tahdon minä nyt sotia noita kolmea Pohjoisten kaupunginosien viisasta naista vastaan.

Mene siis Käpylään, Suomenmaan Helsingin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki Yhtenäiskoululaiset ja peruskouluikäiset lapset, kunnes olet löytänyt sen vielä kapaloissaan makaavan yhtenäiskouluaatteen.

Knefect:
(Kävelee Helsingin Herodeksen ja Käpyläänin kuninkaan välitse kuten nämä aiemmin ja laulaa:)

Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies
ja vaikka olen varustettu millä tiess'
Kaupunki saa vastata edestämme mitä olemme kukistaneet
siihen on meitä opetettu, että totella valittuja
ja kuunnella pyhiä puolueita.

(Knefect poistuu taaemmaksi. Knefectin poissaollessa muut laulavat:)

Kouluverkkouudistuksen suo meille parhain tutkimus,
se pois ottaa orjuuden, se pois ottaa styrängin
se kääntää, kaataa vihollisen maat.
Siis kaikki kansamme riemuitkaa,
kun olette päässeet vaivoista.

No tain tähtein, no tain tähtein.
Lautakunnan ovet ne avattiin
ja kunniaa kruunulle veisattiin,
kai terveille luoduille laulettiin
kun lauma laitumelle laskettiin.

(Knefect tulee takaisin)

Knefect:
Nyt minä olen käynyt Käpylässä Suomenmaan Helsingin kaupungissa ja tappanut ja virtaan heittänyt kaikki yhtenäiskoulun alueella asuvat peruskouluikäiset lapset.

Helsingin Herodes:
Koska sinä olet rohkea ja silitellyt minun kultaista kruunuani, tahdon minä palkita sinut kullalla ja hopialla ja antaa sinulle yhen verisen todistuksen pyssyni piipusta.
(Avaa kahdesti Knefectin ja Käpylän kuninkaan ristissä aseet kuten alussa.)

Tuosta ulos, tuosta sisään, siitä minun matkani pitää.
(Piirtää pistimellään ristin Knefectin rintaan.)

Risti sun rintaas, nahka mun tuppeen.
(Kaikki siirtävät aseensa hihnassa selkäänsä, ottavat tukevan perusasennon ja laulavat:)

Synti suuri surkia kun särki koulumme,
niin täytyi toimeen tarttua Stadin kaupungin.
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Jopa joutui jouluaamu käpyläisille,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Mediat ne vanhemmille ilmoittivat juur'
ett' kaupungilla syntymäss' on toimenpide suur'.
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Poliitikot ilomielin läksi kulkemaan
ja kaikki lehdet helein kielin alkoi laulamaan:
Vain rakkaudest' Kaupunki meitä koulu-uudisti,
siitä ilo vielä saadaan koko Suomelle.

Virret viralliset kajaa kurkuin kymmentuhansin.
Lasten synkempi on huomen Suomen kiitos Helsingin
Kun on yksin vallan päällä Suomen provoissans' pitää.
Halleluja, Halleluja, Halleluja, Aamen

Knefect:
Emme ole millään viekkauella emmekä vääryyellä tulleet teijän huoneeseenne laulamaan, vaan ihan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti. Olemme köyhiä laulajatyttöjä ja pyyämme lanttia.

Mäkelä:
Ja tähteeni punaista maalia.

(Knefect kerää kolehdin ylioppilaslakkiinsa, jonka jälkeen kaikki laulavat:)

Kiitos olkohon, kiitos olkohon teidän lahjainne eestä.
Teidän lahjainne pitäis' oleman julki Jumalan edessä.
Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää Joulua.

(Kumartavat ja poistuvat)

Kampanjakirje

Yhtenäiskoulu tarvitsee apuasi!


Hyvä vastaanottaja,

Tämä ei ole roskapostia. Pahoittelen, mikäli olen jo aiemmin lähettänyt asiaa koskevan viestin sähköpostiisi.

Helsingin kaupunki on teettänyt ulkopuolisella konsulttiyhtiöllä väestöennusteisiin perustuvan selvityksen, jossa ehdotetaan Käpylässä sijaitsevan Yhtenäiskoulun lakkauttamista sekä koulun tilojen ja määrärahojen antamista ruotsinkielisen koulun käyttöön.

Konsulttiselvitys ei ota lainkaan huomioon opetuksen laadun tai lasten hyvinvoinnin kaltaisia seikkoja. Lakkautusuhan alla kamppaileva Yhtenäiskoulu on kaupungin kouluista ainoa, jota lapsi voi käydä pienestä ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi asti. Koulussa on noin 400 oppilasta. Se on toimiva ja elinvoimainen yhteisö, jossa vaalitaan koulun 50-vuotisen olemassaolon aikana muotoutuineita perinteitä. Koulussa on toteutettu alusta alkaen periodi- eli jaksojärjestelmää. Sen pohjalta kehitetty luokaton järjestelmä on sittemmin otettu käyttöön lukioissa ympäri Suomen. Useat muutkin Yhtenäiskoulussa toteutetut kokeilut ovat vaikuttaneet merkittävästi koko Suomen nykyiseen koululaitokseen. Yhtenäiskoulussa lapset ovat tärkeitä. Koulussa on lämmin ja turvallinen ilmapiiri, siellä sekä opitaan että voidaan hyvin.

Yhtenäiskoulun lakkauttaminen kasvattaisi alueen toisen suomenkielisen koulun noin tuhannen oppilaan massiiviseksi elämälle vieraita tuotantotavoitteita toteuttavaksi kolhoosiksi. Lapsia ei länsimaisessa yhteiskunnassa voi, eikä saa kohdella kuin karjaa! Lapset tarvitsevat IHMISENKOKOISEN koulun, jossa jokainen oppilas kohdataan yksilönä. Opintosuoritukset eivät parane tai lasten hyvinvointi lisäänny kasvattamalla koulu-ja luokkakokoja.

Lasten asia on tärkeä. Eduskuntavaalien alla siitä tulee helposti osa poliittista peliä, jossa pienet jäävät isojen jalkoihin kaikkien puolueiden julistaessa yhdestä suusta lasten parasta, käytännön toimien osoittaessa jotain muuta.

Meidän hankkeemme etenee pienten ihmisten ehdoilla ja kyvyillä sekä nollabudjetilla samaan aikaan, kun poliittisilla järjestöillä, Helsingin kaupungilla sekä muilla asiaan sotkeutuneilla tahoilla on varaa tarjoilla lehdistön edustajille tuulihattuja. Koulujen lakkauttusasiasta on hyvää vauhtia tulossa nihkeää poliittista peliä aitoon suomettumisen ajan henkeen. Ei liene epäselvää, että koulujen lakkauttamisen saama mediajulkisuus on pääsääntöisesti isojen asialla eikä tavallisten ihmisten ääni pääse kuuluviin. Lasten asia ei saa hukkua eduskuntavaaliskandaalien yhteiseen likakaivoon. Yhteiskuntaa ei voi tänä päivänä, vuonna 2006 pyörittää 70-luvun malliin. Sisäisen Suomettumisen aika on ohi!

Tarvitsemme apuasi, jotta kampanjamme Yhtenäiskoulun säilyttämisen puolesta saisi julkisuutta ja koulu pelastuisi. Kopioi kampanjabanneri blogiisi tai sivullesi, allekirjoita nettiadressi ja kerro kampanjasta ystävillesi.

Seis poliittiselle kähminnälle ja vaalisirkukselle lasten kustannuksella! Pienten puolesta paksuja vastaan!


Vetoamme sinuun,

Kopioi kampanjabanneri blogiisi/ sivullesi. Ohjeet osoitteessa: http://ihmisenkokoinen.blogspot.com/search/label/Kampanja

Allekirjoita nettiadressi osoitteessa:
http://www.adressit.com/ynk

Lämmin kiitos avustasi!
Yhtenäiskoulun lasten ja vanhempien puolesta,

Saana Manninen,
Yhtenäiskoululaisen äiti

saana.manninen@gmail.com
ihmisenkokoinen.blogspot.com