© Kaikki täältä löytyvä materiaali on vapaasti käytössäsi.

Ihmisenkokoinen koulu kiittää

Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti päätöksellään keskiviikkona 20.6.2007 ettei Yhtenäiskoulua lakkauteta.

Lopultakin tämä jännitysnäytelmä on ohi - toistuakseen taas jonkun vuoden kuluttua, kun kaupungin isät ja äidit etsivät uusia säästökohteita...

Mutta nyt on juhlan aika. Lapset saavat pitää tutun ja turvallisen koulunsa.

Kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille: adressin allekirjoittajille, kampanjabannerin omilla nettisivuillaan julkaisseille ja muille yhteistä asiaamme edistäneille. Tämä on ollut mielenkiintoinen kevät.


Onni yksillä, kesä kaikilla.

Hyvää kesää!

Turvamiehet kouluihin

Opettaja-lehti (4/2007) kertoo pääkirjoituksessaan oppilaiden väkivaltaisten hyökkäysten opettajia kohtaan lisääntyneen viime vuosina muun häiriökäyttäytymisen ohella.

Samaan aikaan, kun väkivalta ja turvattomuus kouluissa lisääntyy, päättäjät "kehittävät" kouluverkkoa koulukokokoa kasvattamalla, joka epäilemättä vähentää turvattomuutta koulujen arjessa..

Valtavissa yli tuhannen oppilaan massalaitoksissa toisilleen vieraat opettajat ja oppilaat hiiviskelevät ahdistuneina ja pelokkaina käytävillä ja pihoilla, joilla hallitsevat erilaiset väkivaltaiset jengit. Kouluihin palkataan turvamiehiä hoitamaan "oireita".


Ihmisenkokoisia kouluja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Mielenosoitus ilostutti

Kumpulalaisten kokoonkutsuma, lakkautusuhan alla olevien helsinkiläisten koulujen yhteinen mielenosoitus 4.2.2007 sai liikkeelle koululaisia, heidän vanhempiaan ja koulujen henkilökuntaa. Myös tiedotusvälineiden edustajia oli paikalla.

HS

Luistellen sotaan

Kumpulan ala-asteen vanhemmat ovat keksineet oivallisen keinon tuoda koulujen lakkautussuunnitelmat kaupunkilaisten tietoisuuteen luistelun merkeissä. Teemme banderolleja, pukeudumme huomiotaherättävästi, puolustamme kouluamme näkyvästi ja kärkevästi kaikin tavoin! Vastustakaamme yhdessä Käpylän peruskoulun paisumista jättimäiseksi, lasten pahoinvointia entisestään kasvattavaksi koulutusyksiköksi!

Tukekaamme tässä asiassa avoimesti, rehellisesti ja rohkeasti niitä kouluja, jotka ovat lakkautusuhan alla!

Alla kutsu mielenilmaukseen:


Hyvä lakkautusuhan alla olevan koulun kannattaja!


Me Kumpulassa olemme kyllästyneet jatkuvaan pelkäämiseen. Pieni ala-asteen viipalekoulumme, joka on Käpylän peruskoulun sivupiste, ehdotetaan lopetettavaksi ties monennettako kertaa. Syymme puolustaa 1- ja 2-luokat sisältävää kouluamme on yksinkertainen: turvallinen koulumatka. Oman taistelumme ohessa olemme seuranneet järkyttyneinä myös kohtalotovereidemme kamppailua. Kokonaista kaksikymmentäkaksi koulua ehdotetaan lopetettavaksi tai sulautettavaksi suurempiin yksiköihin. Opetusviraston näkemys helsinkiläisten lasten tulevaisuuden koulusta tuntuu olevan kasvatuskasarmi; mitä enemmän oppilaita onnistutaan sullomaan samaan rakennukseen, sen parempi.

Me olemme eri mieltä. Me uskomme, että tehokas opetus ei ole ainoa aikuiseksi kasvattava, vaan lapsi ja nuori tarvitsee myös turvallisen koulutien ja inhimillisen kokoiset seinät. Olemme myös kyllästyneet kuulemaan säästöistä, joiden jatkuvana kohteena ovat tulevaisuuden veronmaksajat - varsinkin, kun kaupungin kassassa riittää rahaa.

Jos olet samaa mieltä kanssamme ja haluat ilmaista huolesi, tule luistelemaan turvallisen lähikoulun puolesta Rautatientorille sunnuntaina 4.2.2007 klo 15-16. ILOINEN MIELENOSOITUS pidetään kaikkien lakkautusuhan alla olevien koulujen puolesta, ja sitä seuraamaan kutsutaan myös päättäjiä. Pukeudu heijastavaan turvaliiviin ja kirjoita siihen halutessasi iskulause. Voit myös valokuvata tai askarrella koulusi (tai tehdä banderollin) ja tuoda sen rekvisiitaksi. Ota mukaan lapset ja kaikki asiasta kiinnostuneet - mitä enemmän meitä on, sitä paremmin asiamme tulee huomatuksi. Älä luota naapuriin, vaan osallistu itse! Tarvitset vain radan perimän luistelurahan, me hoidamme luvat ja muut tarvittavat asiat.

Tapaamisiin helmikuussa!
Kumpulan vanhemmat ja koulutaistelijat

Helsingin: sano

Helsingin sanomien verkkosivuilla käydään keskustelua kouluverkkouudistuksesta. Osallistu keskusteluun.

Onnellista uutta vaalivuotta 2007!

Uusi vuosi on käynnistynyt harmaana ja arkisena. Joulupukki ei tuonut Käpylän lapsille lahjaksi ihmisenkokoista koulua. Yhtenäiskoulu on edelleen lakkautusuhan alla.

Myöhemmin tänä vuonna julkaistava Helsingin kaupungin tilinpäätös kertoo, miten Joulupukki muisti kaupunkia. Vuonna 2005 kaupungin tilinpäätös (.pdf) oli 124,1 milj. euroa ylijäämäinen. Nähtäväksi jää, antoiko Pukki enemmän vai vähemmän viime vuonna. Todennäköisesti myös viimevuoden ylijäämällä ylläpitäisi montaa koulua monta vuotta.

Nyt on muotia lakkauttaa pieniä yksiköitä. Tulevina vuosina kaupungin kaikki koulut yhdistetään tuhannet oppilaan laitoksiksi, koska koulun koolla ei kuulemma ole ”suoranaista vaikutusta työrauhaan tai kouluviihtyvyyteen”.

Näillä näkymin koulujen kokoa voidaan kasvattaa kohti ääretöntä ja sen yli.

Nykyisyys vaikuttaa vain aavistuksen valoissammalta kuin tulevaisuus, joten suuntasin katseeni menneisyyteen. Jo vuosituhannen alussa kirjoitettiin:

”Hallinnollisteknokraattisessa otteessa mielenkiinto saattaa pysähtyä suoritteiden mittaamiseen ja niiden mekaaniseen tehostamiseen.” (Bardy, Salmi & Heino 2001, 127.)

”Lapset tarvitsevat jokapäiväistä läsnäolevaa suhdetta paikalla oleviin todellisiin ihmisiin, jotka kykenevät riittävästi jakamaan lasten ilot ja murheet sekä opastamaan maailmaan suuntautumisessa ja sen ymmärtämisessä – kotona, päivähoidossa ja koulussa.” (Bardy ym. 2001, 142.)

On kuin yhteiskunnassamme ei olisi vuosikausiin muuttunut mikään, ainakaan parempaan suuntaan. Hallinnollisteknokraattinen ote uhkaa edelleen lasten hyvinvointia. Taloudellisilla näkökohdilla voidaan perustella lähes mitä tahansa. Miksei saman tien todeta, että ”lapset ovat liian suuri menoerä yhteiskunnalle” ja kumota perusopetuslakia? Näin säästyisi suuria määriä verotuloja, kun lasten koulunkäyntiä ei enää lainkaan rahoitettaisi julkisin varoin!

Eteläisessä naapurimaassamme Virossa suhtaudutaan vakavasti siihen, että lasten kouluttaminen on inhimillistä pääomaa ja sijoitus tulevaisuuteen. Viron opetusministeriö aikoo lennättää koululaisia taidehistorian retkille Pariisiin ja Roomaan (STT, 9.1.07).

Talouden näkökulmasta tarkasteltuna lasten kasvuolojen kannattaisi kokonaisuudesssaan olla sellaiset, että mahdollisimman moni lapsi voisi aikuiseksi kasvettuaan osoittautua ”tuottavaksi kansalaiseksi” ja ”kannattavaksi sijoitukseksi” eli suomeksi sanottuna tasapainoiseksi ja toimintakykyiseksi ihmiseksi.

”On tarpeen kiinnittää erityistä huomiota lasten emotionaalisen ja sosiaalisen pääoman kartuttamiseen. Niiden varassa kasvavat myös järki, ymmärrys ja tiedollinen joustavuus.” (Bardy ym. 2001, 152.)

Lasten emotionaalisen pääoman kartuttamiseen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti Suomessa, sillä Pölkin (2001, 136) mukaan suomalaiset lapset olivat kuormittuneempia ja elämään pelokkaammin ja varovaisemmin suhtautuvia kuin muiden Pohjoismaiden lapset. Lisäksi Järventie (2001, 89) kertoi, että suomalaisista lapsista 29%:lla oli huolestuttava elämäntilanne. Heidän saamansa hoiva ja huolenpito oli selvästi puutteellista ja heillä oli erittäin kielteinen identiteetti.

”Jatkuvien muutosten yhteiskunta vaatii persoonallisuuden rakenteiltaan vahvasieluisia ihmisiä, jotka kykenevät vaihtuviin oloihin kadottamatta turvallisuuttaan ja mielenrauhaansa.” (Bardy ym. 2001, 130.)

Kansantaloudelliselta kannalta katsottuna lasten kouluttaminen tiedollisesti, taidollisesti, emotionaallisesti ja sosiaalisesti yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi on kannattavaa. Talouden ammattilaisilla ei kuitenkaan ole vaadittavaa asiantuntemusta lasten kasvun turvaamiseen. Lapset eivät ole tavaroita, joita voidaan säilyttää suurissa varastoissa, kunnes ne kypsyvät ja alkavat tuottaa satoa.

”On väitettävissä ettei lapsuus ole yksinomaan valmistautumista yhteiskuntaelämään ja siinä toimimiseen, vaan se on jo itsessään ”elämää” ja osallisuutta yhteiskuntaelämään.” (Alanen 2001, 173.)




Lähteet:

Alanen, Leena 2001. Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä. Teoksessa Sankari, Anne & Jyrkämä, Jyrki (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen – iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino. 161-186.

Bardy, Marjatta & Salmi, Minna & Heino, Tarja 2001. Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. Stakes raportteja 263. Helsinki: Stakes.

Järventie, Irmeli 2001. Eriarvoisen lapsuuden muotokuvia. Teoksessa Järventie, Irmeli & Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus. Helsinki, Porvoo: WSOY, 83-124.

Pölkki, Pirjo 2001. Oppilaiden syrjäytymisuhkien tunnistaminen ja ehkäisy peruskoulun haasteena. Teoksessa Järventie, Irmeli & Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus. Helsinki, Porvoo: WSOY, 125-146.

Ihmisenkokoinen Joulu!

Helsingin Käpylässä sijaitseva, juuri viidettäkymmennettä toimintavuottaan juhlinut Yhtenäiskoulu on esitetty lakkautettavaksi. Yhtenäiskoulussa on noin 400 oppilasta. Koulu on 12-vuotinen eli samaa koulua voi käydä ensimmäisestä luokasta lukion loppuun saakka. Yhtenäiskoulu on ihmisenkokoinen elinvoimainen yhteisö, jossa eri-ikäisten oppilaiden vuorovaikutus on olennainen osa koulun arkea ja juhlaa. Pienistä pidetään huolta yhdessä ja aikuisia on helppo lähestyä, sillä opettajahuoneen ovi on aina auki.

On täysin järjetöntä, että Yhtenäiskoulun tulevaisuus on uhattuna samaan aikaan, kun koko maassa ollaan siirtymässä yhtenäisiin peruskouluihin. Peruskoulun jako ala- ja yläasteeseen poistettiin koulutuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä, jolloin alettiin puhua yhtenäisestä perusopetuksesta ja yhtenäisestä peruskoulusta. Yhtenäisellä peruskoululla tarkoitetaan hallinnollisesti yhtenäistä koulua, joka sisältää kaikki perusopetuksen luokat ja toimii yleensä yhdessä toimipisteessä. Opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 on rakennettu yhtenäisen perusopetuksen mallin mukaan.

Käpylän Yhtenäiskoulu on juuri sellainen hyvin toimiva ja laadukas oppilaitos, jota Opetussuunnitelman perusteissa tavoitellaan. Silti Yhtenäiskoulua ollaan lakkauttamassa ja koulun oppilaita siirtämässä naapurikouluun, josta tulisi uudistuksen seurauksena yli tuhannen oppilaan kolhoosi.

Käpylän Yhtenäiskoulu ei taistele olemassaolostaan yksin, sillä monissa kunnissa yhtenäiseen perusopetukseen siirtyminen on johtanut kouluverkkouudistuksiin, jotka ovat ajaneet pienet ja keskisuuret koulut kamppailemaan olemassaolonsa puolesta. Useissa kunnissa on siirrytty yhtenäisiin peruskouluihin, mutta muutosta on perusteltu enemmän taloudellisista kuin pedagogisista lähtökohdista. Yksikkökokoja kasvattamalla on tavoiteltu säästöjä koulujen tila- ja hallintomenoissa.

Monet opettajat ovat huolestuneita siitä, että kouluyksiköiden kokojen suurentaminen varjostaa koko suomalaisen peruskoulujärjestelmän uudistamista ja tekee sille asetetut tavoitteet mahdottomiksi toteuttaa. Katariina Pigg ja Samuli Sorvari kysyivät luokanopettajien ja rehtoreiden ajatuksia yhtenäisestä peruskoulusta. Opettajia huolestuttivat koulujen valtavat yksikkökoot ja suuret oppilasmassat, joihin yksittäinen oppilas katoaa. Lisäksi opettajat pelkäsivät kiusaamisen, levottomuuden ja turvattomuden lisääntymistä sekä opettajan työn muuttumista byrokraattiseksi ja laitosmaiseksi. Opettajat uskoivat, että lapselle olisi parempi toimia pienessä kotoisessa koulussa, jossa hänet tunnetaan. He olivat huolissaan siitä, että opetuksen laatu jää määrällisen tehokkuusajattelun jalkoihin.

Perusopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää hyvin toimivia, ihmisenkokoisia yhtenäiskouluja, juuri sellaisia kuin Käpylän Yhtenäiskoulu on. Käpylän Yhtenäiskoulu pystyy vastaamaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kouluille asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi oppimisympäristön osalta erinomaisesti:

”Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä.”

”Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.”


Kuntien taloudelliset vaikeudet ja tarve supistaa menoja talouden tervehdyttämiseksi ovat osa suomalaisen yhteiskunnan arkea. Monet aikaansa seuraavat ehkä ajattelevat, että lasten täytyy osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Toisaalta kuntien taloudellinen tilanne ei välttämättä olekaan niin huono kuin on totuttu ajattelemaan. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen on todennut, ettei kunnilla ole taloudellista kriisiä, vaikka vaikeuksia jatkuvasti valitellaankin. Monien kuntien taloudellinen tilanne on päinvastoin suorastaan ensiluokkainen. (Hannu Laaksolan kirjoitus Opettaja-lehdessä 28.11.06.)

Kuntien talous on luultua paremmassa jamassa ja meillä on varaa antaa lapsille ihmisenkokoisia kouluja. Yhtenäiskoulua ei tarvitse lakkauttaa.


Allekirjoita adressi.

Osallistu Kampanjaan.


Hyvää joulua!